Postaukset

Hevosurheilu – se jos jokin on urheilua

Toisinaan saa törmätä harmilliseen ajatukseen, että hevosurheilua ei pidetä fyysisesti samaan tapaan urheiluna, kuten esimerkiksi jääkiekkoa tai jalkapalloa. Näiden kommenttien heittäjillä saattaisi mieli muuttua melko nopeasti, kun edes hetken aikaa livenä seuraisivat, mitä kaikkea hevosten parissa toimiminen vaatii.

Monilla ihmisillä on hevosurheilu varsin leppoinen kuva – silitellään ponia laitumella, ja sunnuntaisin käydään maneesilla näyttäytymässä. Niin mukavaa kuin tällainen harrastaminen varmasti olisikin, on totuus täysin toinen. Hevosurheilu on raakaa hommaa, jossa ei hikeä, verta ja kyyneleitä säästellä. Toisinaan tunnutaan unohtavan, että hevosista on pidettävä huolta jatkuvasti myös kilpailujen ulkopuolella ja kilpailuihin valmistautuminen on ratsastajille henkisesti rankkaa, siinä missä mikä tahansa muukin huippu-urheilu.

Hevosurheilua on lukuisia eri lajeja, kuten esteratsastus, kenttäratsastus, kouluratsastus, laukkaurheilu, poolo, raviratsastus, ravit – ja monen monta muuta. Yleisimmin suomessa taidetaan tuntea ravit, joihin suomalaiset ovat innokkaita lyömään vetoa lukuisten netticasinoiden kautta. Maailmalla ravit eivät nauti ihan yhtä suurta suosiota, vaan monissa maissa kouluratsastus, poolo sekä laukkakisat ovat suuremmassa maineessa. Maailmalla monet suomalaisratsastajat ovat pärjänneet hienosti etenkin kouluratsastuksessa.

Hevosurheilu sekä moottoriurheilu leimataan toisinaan ei-urheiluksi siitä syystä, koska niissä ”välineellä”, eli tässä tapauksessa hevosella on olennainen merkitys suoritukseen. Tämä jos joku saa hevosurheilua harrastavan naurahtamaan – nousepa kerran elämässäsi hevosen selkään ja kerro sen jälkeen, onko ratsastus urheilua vai ei.

Toisinaan hevosurheilusta puhuttaessa myös unohtuu, että ”urheiluvälineen” hoito on olennainen osa toimintaa. Kuka tahansa, joka väittää hevosurheilun olevan kevyttä hommaa, voi käydä kokeilemassa kerran esimerkiksi hevosen kengittämistä tai ihan vain raahata hangessa hevosille muutaman paalin heinää. Aikuinen hevonen painaa useita satoja kiloja ja syö kirjaimellisesti kuin hevonen, joten tällaisten eläinten kanssa asioidessa pieni ihminen saa todella laittaa lihaksensa koetukselle. Mikä parasta, hevonen ei selityksiä huonosta kelistä tai pienestä flunssasta niele.

Hevosurheilu on monen tekijän summa

Yksi mielenkiintoisimmista seikoista hevosurheilussa on, että pärjääminen on todella monen pienen tekijän summa. Kaikki lähtee totta kai hevosesta – ilman hyvää hevosta hevosurheilu on tavattoman vaikeaa. Pelkästään innokas liikkuja ei kuitenkaan riitä, vaan esimerkiksi raveissa juoksutaktiikalla on todella tärkeä osuus. Tässä taas hevosen ohjastajalla on todella tärkeä rooli, ja hyvä ohjastaja voi saada ihmeitä aikaan kohtuullisen heikoistakin lähtökohdista.

Hyväkuntoisen hevosen lisäksi myös ratsastajan – tai ohjastajan – tulee olla äärimmäisen hyvässä kunnossa. Vuosien mittaan Suomessakin on tehty joitakin mielenkiintoisia tutkimuksia ratsastajien kestävyyskunnosta, ja tutkimusten mukaan ratsastajan keskisyke voi olla jopa 140 lyöntiä minuutissa. Vieläkö väität, ettei ratsastus ole rankkaa urheilua?

Varsinaisen kestävyyskunnon lisäksi ratsastajalla tulee olla todella hyvä tasapaino. Itse asiassa ilman tasapainoa ratsastaminen on käytännössä täysin mahdotonta, sillä ratsastettaessa ovat käytössä kaikki tasapainoon vaikuttavat aistit. Suorituksen aikana hevonen on jatkuvasti liikkeessä, ja koska kyseessä on elävä olento, ovat sen liikkeet aina myös jokseenkin arvaamattomia. Tämän vuoksi ratsastajalla tulee olla käytännössä taukoamatta kaikki tasapainoaistit käytössä ja jokainen keskikehon lihas jännitettynä. Ratsastus on todella hyvä keino kehittää omaa tasapainoaan!

Hevosurheilussa myös riskit ovat aina kohtuullisen suuret – ei toki sillä, etteivätkö riskit olisi suuria myös esimerkiksi moottoriurheilussa. Hevoset ovat valtavan kokoisia eläimiä, jotka voivat saada aikaan pahaa vahinkoa. Esimerkiksi hevosen potku voi pahimmassa tapauksessa olla tappava, ihminen kun on hevosen lihasvoiman rinnalla melko mitätön olento. Riskejä kasvattaa entisestään se, ettei hevosten jokaista liikettä voida millään ennustaa. Ulkopuolinen tekijä saattaa milloin tahansa saada ratsun keskittymisen herkeämään, jolloin lopputuloksena saattaa olla jotakin todella arvaamatonta ja ikävää.

Suomessa hevosurheilun taso on mukavan korkea, ja suomalaiset pärjäävät kilpailuissa myös maailmalla. Tunnettu suomalaisvalmentaja Kyra Kyrklund on jo 70-luvulta lähtien pyrkinyt pitämään huolta siitä, että uusiakin suomalaisia kouluratsastajia nähdään taistelemassa arvokilpailujen kärkisijoista tasaiseen tahtiin. Kotimaassamme puolestaan ravit ja etenkin Kuninkuusravien kaltaiset tapahtumat vetävät paikalle kymmeniä tuhansia ihmisiä – esimerkiksi vuonna 2019 Kuninkuusraveja jännittämässä oli kahden päivän aikana lähes 60,000 katsojaa.

Hevosurheilulle on ehdottomasti annettava sen ansaitsema arvo rankkana urheilulajina, joka vaatii ratsastajalta todella paljon. Jokainen, joka tätä epäilee, pääsee halutessaan varmastikin jollekin tallille kokeilemaan lajin rankkuutta!

Kuvituskuvat: Pixabay

Saatat myös pitää...